keskiviikko 31. elokuuta 2016

Kokkailuja & säilöntää


 Flunssailu sai elämään lähinnä omenoilla ja hunajateellä, mutta tänään on nälkä, ja ensimmäiset voimanhippuset kipeilyn jälkeen haluan käyttää keittiössä. 
Sämpylätaikina kohoaa parhaillaan, kasvissosekeiton herkkuainekset odottelee pilkkojaansa ja paljon on pakastettavaa.
On omenavuori ja sienivuori. Ihanaa, mutta työlästä. 
Sienet paistan, pussitan ja pakastan. Osasta tein sipulikantarellipiirakkaa, älyttömän hyvää. Tekisi mieli tehdä sitäkin lisää.
Omenoista kaurapaistosta, lohkoja talven tulevia smoothieita varten, hilloa. Nams. 

Yritän olla tosi huolellinen, että kaikki kerätyt ja kaupasta kotiin kannetut tarvikkeet tulisivat käyttöön, sillä onhan se nyt hulluutta heittää roskiin aikaa, vaivaa ja rahaa. 

Kivaa keskiviikkoa!

tiistai 30. elokuuta 2016

Kesän rippeitä


Olikohan tässä viimeiset hetket tästä kesästä, kun pian kalenterissa lukee syyskuu ja olokin on kovin syksyinen ollut tämän alkuviikon. Lähipellot on viikonlopun aikana niitetty sängelle ja upeat joutsenet lentelevät kaakattaen niille levähtämään ohikulkumatkallaan. 
Sateen ropinaan sai herätä tänä aamuna ja fleecetakkiin ja lämpimään huiviinkin verhoutuneena sitä hytisee ja miettii, josko viitsisi laittaa tulet pönttöuuniin tai keittiön hellaan. Pari viikkoa tuloaan tehnyt syysflunssakin iski vihdoin täysillä päälle, jospa se siitä menisi ohikin. 
Ehkä pakollinen rauhoittuminen välillä tekee hyvää, ehkä saattaa innostua uusiin juttuihinkin, kun täällä tarpeeksi tylsistyy sängyn pohjalla. 
Kovasti tekisi mieli ainakin laittaa kotiin syysfiilistä tunnelmavaloilla, muhkeilla vilteillä ja tyynyillä, lyhdyillä ym. lämpimän tunnelman tuojilla..

Mukavaa syysviikkoa sinne!

torstai 25. elokuuta 2016

Lastenhuoneen pirttipöytä


Lastenhuoneessa tuli akuutti tarve reilunkokoiselle, tukevalle piirustelu- leikki- ja askartelupöydälle. (Niin ne läksyt, ne tapahtuu aina keittiönpöydän äärellä..) 
Oltiin ystäviltä saatu heille tarpeettomaksi käynyt vanha pöytä, mikä joskus on ollut hilpeän turkoosin värinen, mutta sittemmin päällystetty tuolla tympäisevän tasaisella ruskealla. 
Sen kaivoin esille vajan uumenista, ja tein sille kevyen pikapäivityksen hiomalla rennosti pintaa kuluneemmaksi.


Tykkään, että se on just nyt hyvä noin :)

keskiviikko 24. elokuuta 2016

Leipomusintoilijat


Yksi asia, mitä todella, todella mielelläni teen, on hakea kirjoista ja kansista (pahanlaatuinen fiksaatio keittokirjoihin, kyllä!) hyvänkuuloisia reseptejä, inspiroitua ja leipoa. 
Sillein oikein perinteisesti jauhoja pöllyttäen, unohtamatta reilulla kädellä voita, kermaa, inkkarisokeria, suklaata. Arjessa leivotaan verrattain vähän, sillä en halua tukkia elimistöjämme sokerilla ja vehnällä, mutta kerran kuussa kun saadaan tukilapset tänne kotiin ja porukkaa on reilusti, on aika vatkata ja vispata oikein huolella. Silloinkin tykkään hakea pikkuriikkisen terveellisempiä vaihtoehtoja, valkoista sokeria ei oikeastaan enää käytetä leipomuksissa ja vehnäkin vaihtuu usein spelttiin, kauraan tai kookokseen.
Onneksi kaikki talon pienet ja isommat tytskät, lainatut ja omat, jakaa mun rakkauden taikinoihin.

 Normaalisti alkaa nopsaan sotku keittää mun päänupissa, mutta silloin, kun ollaan keskellä leipomuksia ja taikinan maisteluja ja innostuneita punaisia poskia ja suklaasta suttuisia suita, sotkut, kipot, kupit, töhryt ja ainekset levällään pitkin pöytiä ja lattioita lainehtien ei voisi vähempää haitata.

Ja miten ihanaa on nyt syksyllä, kun taikinaan saa upottaa oman pihan satoa. ♥

Taikinaterapiaa!

lauantai 20. elokuuta 2016

Elokuinen aamu keittiössä


Onpa kaunis aamu tänään, auringon pehmeä elokuinen valo tuntuu ihanalta.
Tontilla 5 lasta, 3 kissaa, 2 koiraa, suurin osa lainassa.
Onneksi näitä saa välillä lainaan, nautin kun talossa on hyväntuulista elämää.
Ja elämä keskittyy usein tänne keittiöön, lupasin että tytöt saa ruveta leipomaan ja itse olisi inspiroiduttava ruoan laittoon. 

Rentoa viikonloppua!

keskiviikko 17. elokuuta 2016

Olohuoneessa


Olohuoneessamme useamman vuoden eri kodeissa ollut mattomme joutui saamaan lähtöpassit. Olen tykännyt siitä tosi kovasti, mutta sen alamäki alkoi jo pari vuotta sitten lasten oksennustaudista... Siitä ei vaan ole enää mattoa tullut puhdistuksesta huolimatta. Nukka on jäänyt klimppiseksi, eikä ole enää kuohkeaa tai kaunista katseltavaa. Nyt viimein meni hermot sitä katsella ja kieritin sen pois.
Ihmeesti ilmakin raikastui heti suuresti maton poistamisen ja imuroinnin jälkeen, oli se tainnut olla aikamoinen pölynkerääjäkin. Nyt näyttää tila hieman kolkolle, mutta enää en halua sinne tuommoista pölykasaa. Ja toisaalta välillä on kiva katsella tuota lankkulattiaakin. 
Mietinnässä on kuitenkin, että minkälainen matto tilaan olisi hyvä. 
Helposti puhdistettava lapsiperheen matto, jämäkästi paikoillaan pysyvä. Luonnonmateriaalit houkuttelee, mutta esim. villassa usein hinta tulee vastaan.
Onneksi asialla ei ole kiire, jäädään katselemaan, josko jossain vaiheessa sopiva astelisi vastaan.


Mulla on paha fiksaatio puunsävyisiin koreihin. Tiirinkosken tehdasta kävin kesällä ihastelemassa (mikä ihana, ihana paikka! ♥) ja ihmeen hyvin sain pidettyä kukkaron nöyrit aisoissa, mutta tämän söpösen kanssa oli pakko heltyä ja kantaa kotiin. 

Juuri tänään on tosi, tosi malttamaton olo tämän talon remonttien kanssa. Olisipa hei mielettömän kiva laittaa valmiista olohuoneestakin kuvaa. Mutta varsinkin yläkerran lastenhuone ja vessa on molemmat todella kesken, atomeiksi puretut, ne tekisi ihan kaameasti mieli saada kuntoon. Jotenkin syksyn tullen tämä pesänrakennusvietti saa taas mielestä vallan, ja toivoisi, että olisi kaunista katseltavaa ympärillä. 
Mutta mennään sen mukaan, mihin budjetti, voimat ja aika antavat myöten.
Sillä aikaa kärsivällisyysharjoituksia ja pieniä edistysaskelia.. ;)

Kivaa arkiviikon puoliväliä!