tiistai 25. huhtikuuta 2017

Retkeilystä


Retkeily on meidän rakkaus.
Nauttia luonnon rauhoittavasta vaikutuksesta, tuoksutella metsän tuoksuja, ihailla monimuotoisia maisemia. 
Pääsiäislomalla päästiin taas vähän tutkailemaan uusia paikkoja, ja löydettiinkin aika korvesta kartalle merkitty laavu ja sen lähellä pikku nuotiopaikka, ja aivan ihana olikin. Rauhassa, veden kuohunassa, metsä ympärillä.
Viime viikonloppuna kasa kumppareita lompsi seuraavaan paikkaan. Innolla odotetaan taas tulevia kohteita ja uusia maisemia, seuraavia luontoelämyksiä.

Olen ollut tosi ilahtunut siitä, miten hienosti nykylapsetkin viihtyy luonnon keskellä vailla keinotekoisia virikkeitä. Useimmiten meillä on retkillä tukilapset mukana, jolloin seikkaillaan viiden lapsen kanssa. Hurjat mielikuvitusleikit valtaa lasten mielet heti kun astutaan metsäpoluille ja tallustetaan pitkospuita pitkin. Kertaakaan en ole kuullut tylsää-kommentteja, enkä myöskään sen suurempia turhanpäiväisiä nahisteluja. Metsä tasapainottaa ja tyynnyttää kaikkien mieliä, niin isojen kuin pientenkin.

Metsässä on kaikki turhat roolit riisuttu, ilman kiirettä ja aikatauluja.
On vain luonnon vehreys, nuotion loimu, eväät repussa.
Auringossa välkehtivä vesi, puron solina, lintujen äänet.
Rauha ja hyvä olla.

torstai 20. huhtikuuta 2017

Kevätfiilistelyjä


Kevät on kyllä kertakaikkisen ilahduttavaa aikaa, varsinkin aurinkoiset päivät, kun lämpö jo hellii kasvoja, valo antaa energiaa ja innostaa.
Kaikenlaista pientä tekee mieli fiksailla kuntoon, ja siinä samalla kodin kevätfreesaus etenee pikkuhiljaa. 
Kirpparille raahasin monta säkkiä tavaraa, vintti tyhjeni ja mieli keveni.
Harmaat, suuret nojatuolit myytiin raheineen pois olohuoneesta ja makuuhuoneesta. Makkarissa sen tosiaan tuntee, miten ilmakin raikastui, kun suuri pölynkerääjämöhkäle poistui. Makuuhuoneessa ilmeisesti ei olisikaan hyvä pitää kovin paljoa tekstiilejä, niiden pakollisten lisäksi. 
Rakastan tätä avarampaa tilaa alakerrassa nyt. 
Vielä huonekaluja pyöritellään, ei ne jännästi edelleenkään kesken lopu.

Ja nyt kun on voimia, tekee mieli fiksailla omaa hyvinvoinnin palettia, jotta jaksaisi nauttia kaikesta hyvästä ympärillään.

♥ Ruoka         
Keho kaipaa nyt tuoretta ja värikästä ruokaa. Kanan, possun ja naudan olen jättänyt syömättä nyt yli vuoden ajan, ja se tuntuu edelleen hyvältä, tulee monipuolisemmin kehiteltyä vaihtoehtoja yhteiseen ruokapöytään. Smoothiet rullaa päivittäin, ja on vaan niin älyttömän helppo tapa saada hedelmät, marjat ja kasvikset uppoamaan. Lapsetkin tykkää onneksi kovasti, ja pyörittelee omatoimisesti pirtelöitä itsekin.
♥ Uni              
Lähemmäs 9 tunnin yöunet arjessa tuo levollisen mielen, ja niistä haluan jatkossakin pitää kiinni. 
Uni vaikuttaa niin kaikkeen; mielialaan, jaksamiseen, kehon puolustuskykyyn, mielihaluihin ruokavalintoja tehdessä. 
♥ Liikkuminen 
Voi miten olinkaan sitä kaivannut, ja että tuntuu vaan niin hyvälle!
Ratsastusta, tallihommia, pihatöitä, tanssia, haravoimista, lenkkeilyä metsässä, puiden kantoa, kodin puunaamista. Mitä tahansa, kunhan saa liikkua. 
Venyttelyt rauhassa matolla hyvän musiikin soidessa on uusi lemppari. Ja nyt on makkarissa tilaa jumpata, jee.

Oikein kivaa loppuviikkoa sinne!

torstai 13. huhtikuuta 2017

Elämä ♥



Ihan järjetön onnellisuuden hyökyaalto veti yli mun tänään. 
Olin venytellyt, jumppaillut ja jammaillut pitkät pätkät aamun aloitukseksi, join aamupirtelöä ja katselin ikkunasta aukeavaa maisemaa, auringon kurkistelua pilvien takaa. 
Neljän kuukauden taistelu on ohi ja mun keho on terve ja kivuton, ja se tuntuu vaan niin todella hyvältä. 
Kun voi jaksaa päivä päivältä enemmän, ja olla joka päivä vähän voimakkaampi, energisempi, hyväntuulisempi ja hymy lähtee jostain tosi syvältä. 
Tiedän, että muutama hassu kuukausi ei ole mitään, ja moni rakkaista ystävistäni kantaa harteillaan sairauden taakkaa koko elämänsä, mutta silti tuokin aika sai jo mut havahtumaan ja pysähtymään toden teolla. 
Miettimään syvällisesti valintojani, näitä tallattuja polkuja, maisemia edessä.
Pohtimaan tarkkaan, miten kohtelen kroppaani, sitä ainokaista, mitä kannan mukanani koko elämäni.

Jokunen kuukausi sitten en olisi pystynyt pysähtymään venyttelemään matolle hetkeksikään, niin kierroksilla keho ja mieli kävivät. 
Vielä hetki sitten en olisi pystynyt keskittymään käsillä olevaan hetkeen, olisin murehtinut menneessä tai ahdistunut tulevasta. Olisin potenut huonoa omaatuntoa tekemättömistä hommista, laatinut päivä päivältä pidempiä "pakollisen" tekemisen listoja, hönkinyt tukka putkella ja ollut silti tyytymätön omiin aikaansaannoksiin, pitäisi-asiat niskassa roikkuen. 
Murehtinut, mitä muut mahtavat ajatella, selitellyt, vaikkei olisi tarvinnut, hakenut varmuutta muualta kuin itsestä. Vähäinenkin epäjärjestys olisi saanut mun pinnan kiristymään, pienetkin muuttuvat tekijät rasittumaan.

Nyt oon niin kiitollinen siitä, miten mun viisas kroppani on opettanut mua koko ajan kovemmalla kädellä, nyt sen verran kovalla, että mun oli viimein pakko pysähtyä kuuntelemaan, mitä sillä on asiaa. 

Nyt mä haluan nauttia elämästäni just tällaisena niin kauan kuin sitä tällaisena riittää, sillä just nyt on äärettömän hyvä. 
Hengittää jokaista päivää, kuin se olisi viimeinen.
Nauttia musiikista, kirjoittaa kaikki pään sekamelska paperille, laukata hevosella täyttä päätä, pölhöillä perheen kanssa ja räkättää ihan hölmöille jutuille. 
Nauttia mun rakkaiden ystävien seurasta, keskittyä välillä kuuntelemaan, mitä asiaa heillä oikeesti on. 
Nukkua kunnon unia joka ikinen yö, kun se musta riippuu. 
Hengittää metsän tuoksua, silittää kissaa, tuntea auringon lämpö iholla, ihailla luonnon kauneutta, vuodenaikoja, niiden luojan viisautta.

Valita omat polkuni viisaasti.

Lempeää loppuviikkoa. 

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Kevätmessuilla -17


Meidän jokakeväinen traditio kolmatta vuotta, päästä tutkimaan messumeininkiä Helsinkiin kevätmessuille, joilla siis tarjolla herkullinen kattaus kaikenlaista kiintoisaa

- Kevätpuutarha
- Lähiruoka & luomu
- Oma koti
- OmaMökki
- Sisusta

Taas tykättiin kovasti ja päivä hujahti vauhdilla kierrellessä. 


Tuliaisina ihanan tuntuista ja -tuoksuista puuta. 
Pizzalapio leivinuunin kanssa fiilistelyyn edellisen rikkouduttua, löylykauha saunan lämpöihin. 
Nautitaan aidoista materiaaleista, puu yhtenä lempparina, ja on tosi kiva saada kodin käyttöesineitä päivitettyä näihin lempeisiin, luonnollisen tuntuisiin.

Huomenna messut jatkuu vielä klo 10-17.

torstai 6. huhtikuuta 2017

Mielessä nyt


Smoothiessa oli tällä kertaa

*  mustikkaa
* puolukkaa
* appelsiini
* kiivi
* omppua
* parsakaalta
* kurkkua
* appelsiinimehua

Aika yllättävän hyvää oli noinkin epäilyttäväksi seokseksi, salaisuutena varmaan, että suurin osa vermeistä oli jäässä. Jääkylmä smoothie on ihanaa. Ollaan syöty nyt viimekesäisiä oman puun omenoita päivittäin pois pakastimesta, ja että on hyvää. Pilkottiin vaan syksyllä pusseihin pakastimeen, ja niitä on ilo nyt herkutella. Odotan jo seuraavan kesän satoja, marjapuskien antimia, metsän marjoja ja sieniä, omenoita, ja toivottavasti luumupuiden herkkuja myös. Aijai. 
Mutta mitä kaikkea onkaan edessä ennen niitä juttuja.

Nyt kun vatsatautikin on taputeltu, toivottavasti inhottavana kruununa ja loppuna tälle sairasteluputkelle, niin voikin jo alkaa nauttimaan kovasti tästä keväästä. 
Tarttua puusavottaan pihalla.
Laitella vähän kotia.
Lähteä lauantaina fiilistelemään kevätmessuille. 
Kuunnella, miten linnut laulaa kevätauringon lämmössä.
Seurata lasten majan rakennusta ja kissojen lekottelua paisteessa.
Ihmetellä mullasta nousevia kukkien alkuja.
Upottaa sormet multaan ja laittaa kevätkukat kuistia kaunistamaan.

Tuntea, miten kevätauringon lämpö ja valo tekee kaikesta jotenkin helpompaa, rennompaa, soljuvampaa.

Jotenkin nyt vahvana mielessä kiitollisuus. 
Että saa olla täällä, kokea sen kaiken, täysillä. 

keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Usvaa


On elämä kuin usva aamuinen,
 se nopeasti haihtuu.
Katketa voi pian taival ihmisen,
jää jälkeen suru, kaipuu.


Ei riitä sanat lohduttamaan siinä tuskassa, minkä rakkaan poismeno aiheuttaa.
Rakkaan ystäväni isän muistolle, surussanne myötäeläen.