torstai 31. maaliskuuta 2016

Arjessa


Maistuupa hyvälle arkitouhuilut pääsiäisloman nollauksien jälkeen.
Jaksaa taas innostua harrastelemaankin kun kaikki voimanrippeet ei ole kuluneet pakollisiin puuhiin, ja mähän vietän vapaa-aikaani mieluiten tallin tuoksussa hevosten keskellä.
Hevosjuttuja on viikonloppuna luvassa lisääkin, hevosmessuille Tampereelle suuntailen.
Odotan jo kovasti, päivä rauhassa omaan tahtiin, seurana yks mun lemppari, nimittäin kamera.

Leppoisaa fiilistä loppuviikolle! 

maanantai 28. maaliskuuta 2016

Pihalla


Vaikka tätä käsillä olevaa vuodenaikaa on hehkutettu sieltä helmikuun lopulta lähtien, kun vähänkin vaan aurinko jossain pilkahti, niin silti jotenkin onnistuin yllättämään itseni tänään, kuinka se on nyt täällä. Auringon pehmeä lämpö, sirkuttavat pikkulinnut joka puolella, uljaat kurjet ja joutsenet. Lumet ovat lähes tiessään, tuoksuu hyvälle, ja mullasta nousee pieniä asioita ylös.
Tuntuu, että yhtäkkiä onkin kovasti hommaa, kaikkea ihanaa tehtävänä. 
Olin haaveillut punttiskortista, mutta pöh, tänään puukuormaa raijatessa tuumailin, että ei tässä mitään puntteja nyt kaivata, kun voin omassa pihassakin bodata. Muutamat pensaat saivat hiukan raikastusta karsimisella, ja pihanurmesta pieni läntti siistiytyi haravan kanssa. Jäi syksystä haravoinnit puolitiehen... 
Meillä on suurin osa nurmialueesta sammaloitunut, ja musta se on aivan valtavan kaunis,  joku fiksaatio mulla on siihen ihastuttavan vihreään ja pehmeään luonnonpeitteeseen. 

Tämä piha on alkujaan istutettu tosi kauniisti, on monenlaisia kukkivia pensaita, erilaisia puita ja kukkia. Nyt se on kuitenkin saanut viimeiset reilut 10 vuotta rehottaa valtoimenaan, joten raivailemista kyllä löytyy. Ja saahan se rehotella edelleen, mitään luotisuoraa tai pilkuntarkkaa ei tänne tosiaan kaivatakaan, mutta jonkunlaista ruotimista sentään. 
Viime kesänä lähinnä ihmeteltiin, tutustuttiin, vähän sieltä täältä napsaistiin. Tänä keväänä mun suunnitelmissa on laitella yksi kohta kerrallaan, rauhassa edeten. 
Sehän siinä onkin mukavaa, kun mikään kiire ei ole, eikä mitään pakollista tehtävänä.
Rauhassa tänäänkin on puuhasteltu hommia eteenpäin, ja olipa kyllä hyvä fiilis, useampi tunti vierähti pihassa ihan huomaamatta. 
Muutenkin pidennetty viikonloppu vapaita on tullut hyvin tarpeeseen, ollaan nukuttu pitkiä unia ja otettu iisisti. Taas jaksaa siirtyillä hyvillä mielin ja paremmilla voimilla arkeen.

Reipasta mieltä arkitohinoihin!

lauantai 26. maaliskuuta 2016

Pieni hyvinvoinnin muistilista


Rentoilulauantai, aamupuurot, aamusaunat takana ja päivän suunnitelmat auki.. 
Näyttää taas leppoisan hyvälle kaikki omat pikku ympyrät, ei haittaa haravoimattomat lehtiröykkiöt pitkin pihoja, pihalle kasattu valtaisa puukuorma, tiskit tai kellarin autotallissa vierailleet jyrsijät (vaatii toimenpiteitä..).. Pitkien, hyvien unien vaikutus on hurja! 
Tekikin mieli laittaa tänne vähän ylös juttuja, joita kannattaisi muistaa tässä kevään korvillakin, kun vauhti yleensä kasvaa synkassa auringon kanssa.
Ihan perushuttua, mutta joista silti liian helposti tulee tingittyä...


Pidä huolta, että nukut tarpeeksi
Unen tärkeys on ihan valtaisa, sitä saa herkästi kokovartaloahdistuksen pelkästä unen vähyydestä. Tarkistele unen määrä ja laatu, ja jos jossain kohdin hiertää, niin mieti mahdollisimman pian, kuinka korjailla asiaa. Unettomuuden kanssa tallaaminen on tuskainen polku, mutta siitäkin voi selvitä voittajana irti.

Tee asioita, joista nautit
Tee jotain, mikä vie ajatukset pois arjen kiemuroista, keksi "oma juttusi", jotain, minkä ei tarvitse olla hyödyllistä ja tuottavaa, vaan vain sinua varten iloa tuomaan. Punttis, kirjoittaminen, saunominen, maalaaminen, käsityöt, lenkkeily, sisustelu, piirtely, keramiikka, leffat, luonto, kokkailu, askartelu, eläimet, uiminen, valokuvaaminen, kirjat, remppailu, mitä kaikkia näitä nyt on... Mieti oma ilonaiheesi, pidä siitä kiinni ja nauti, ilman suorituspaineita mistään.

Varaa kalenteriin lepopäiviä
Ota tilaa ja hengitä, juo kuppi kuumaa mitään tekemättä, anna aivoille tyhjää tilaa nollautua. Tässä nykymaailman informaatiotulvassa hyvinvoinnin kannalta aika oleellinen taito on pysähtyä ja olla, keskittyä siihen käsillä olevaan hetkeen, rauhoittaa levottomana poukkoileva mieli.
Pysähtyminen antaa tilaa omille ajatuksille, missä mennään nyt, pitäisikö jotain tehdä toisin, mikä on hyvin, mikä tuo iloa ja mistä olla kiitollinen.

Helli itseäsi hyvällä ravinnolla
Nauti reilulla kädellä kasviksia, juureksia, hyvää tekeviä pähkinöitä, siemeniä, yrttejä, linssejä, papuja, hedelmiä, täysjyvää, marjoja, hyviä rasvoja, vihreää teetä, avokadoja, runsaasti vettä...
Kokeile rohkeasti uusia juttuja, siitä iloitsee sekä kroppa, että mieli.


Hyvää mieltä tähän lauantaihin!


maanantai 21. maaliskuuta 2016

Auringon valaisemia


Luonto & koti. 
Aikaa siellä, missä mieli lepää.  
Rauhaa, tyyneyttä, vapaita hetkiä haahuilla, olla, nollata.
Mahdollisuus nauttia omista, pienistä lempiasioista.
Luonnon vaihtelevuus, kevään ensimmäisten kukkien pienet pilkotukset mullasta.
Auringon lämmittävät säteet, kirkastava vaikutus, ihana valo. 
Viikonlopun tohinoiden jälkeinen ihana hiljaisuus. 
Suunnitelmat ja toiveet kevään ja kesän varalle, aika innostava odotus. 


Positiivisen ajattelun vahvistava voima ♥

Tämä päivä lähti nimittäin käyntiin nuutuneena ja väsyneenä edellisten päivien hulinoista. Vaikka oli aivan ihanaa; ystäviä, leivinuunipizzaa, lainalapsia, siivottu koti, leffateatterissa käyntiä ja ties mitä, niin voimathan se söi.
Jouduin taas kerran kertaamaan itselle, minkä verran on sopivasti ja minkä verran jaksan.
Vähemmän kuin aina kuvittelen.

Tyttöjen kanssa listattiin ja piirreltiin kiitollisuudenaiheita, se teki hyvää.
Ja pitkin päivää mietiskelin aiheen parissa. Että on tärkeää olla itselleenkin armollinen; kaikkeen en pysty eikä kaikkea tarvitse jaksaa. Hus pois se turha suorittaminen ja pingottaminen.
Nämä on niitä juttuja, joiden kanssa painiskelen aina aika-ajoin.
Ehkä vielä jotain opinkin :)

Monta ilonaihetta löysin, kun oikeasti pysähdyin.

Hyviä hetkiä ja auringon valaisemia ajatuksia tähän viikkoon myös sinulle ♥

lauantai 19. maaliskuuta 2016

Kasviksilla kokeilua


Mun mieli herää varsinkin kevätauringon piristävän vaikutuksen myötä huomaamaan paremmin kropan viestejä siitä, millaista ravintoa se toivoisi saavansa rakennusaineiksi. Mun kroppa huutaa tällä hetkellä "Kevennä! Kevennä!". Säännöllisin väliajoin mietin myös suhdettani lihaan ja tuleekin aikakausia, kun pelkkä ajatuskin lihasta tekee huonoa. Silloin kropan viestejä on minusta tärkeää kuunnella. Vaikka en ihan ehdottomaksi minkään ruokavalioiden suhteen ainakaan vielä tahdo, niin kasvikset on varmasti aina hyvä ja tärkeä juttu.


Jostain syystä kasvissosekeitot ovat jääneet minulta aiemmin kokonaan tekemättä. Tällä viikolla sellainen sörsseli alkoi kuitenkin houkuttaa kovasti. Selailin inspiraatioksi muutamia reseptejä netistä. En kuitenkaan löytänyt siltä istumalta mitään, mikä olisi heti kympillä sytyttänyt, joten päätin kokeilla keittoa niistä aineksista, joita mieleni teki.

KEVÄINEN SOSEKEITTO

6 porkkanaa
3 punajuurta
reilunkokoinen bataatti
parsakaalen kukinto
2 valkosipulinkynttä
2 kasvisliemikuutiota
1 paprika
reilu pala Koskenlaskijaa
ripaukset Herbamarea ja mustapippuria

Pilko bataatti, porkkanat, valkosipulit ja punajuuret keittymään reiluun määrään vettä, lisää kasvisliemikuutiot.
Palastele paprika ja parsakaali ja lisää hetken keittyneisiin ja pehmenneisiin kasviksiin.
Keitä pehmeiksi, lisää Koskenlaskija, sekä ripaukset Herbamarea ja mustapippuria.
Ota keittoliemi talteen, soseuta parissa erässä tehosekoittimessa.
Lisäile mukaan juustoista keitinlientä sen mukaan, että keitosta tulee sopivan samettista.
Nauti siementen tai siemennäkkärin kanssa.
***


En tiedä, että oliko tämä vaan minusta hyvää kun sisälsi kaikkia omia lempparimakujani, mutta lopputuloksesta tuli täyteläinen, tuhti, pehmeä, herkullisen oranssi ja samettisen pehmeä syötävä.
Kasvissosekeittokokeilut tuli kyllä nyt jäädäkseen tässä keittiössä!

Ihanaa, aurinkoista ja piristävää lauantaita!

perjantai 18. maaliskuuta 2016

Tasapainoilua


Hyvinvointi on mietityttänyt taas viime päivinä, kun löysin itseni väsyneenä ja nuutuneena vapaapäivän aamusta. Kun oli tilaa vain olla ja ajatella, hiljaisuudessa, teemuki kourassa. Kevät inspiroi ja saa aikaan ideoita, toiveita, suunnitelmia, tehtyjä asioita. Ehkä paljon reippaampaan tahtiin, mitä yleensä. 
Tärkeää olisi kuitenkin jaksaa kuunnella kaikessa auringon huumassakin niitä kropan ja mielen viestejä, että mihin asti voi jaksaa hyvillä mielin. 
Tarvitaanko jonkunlaisia muutoksia? 
Unen, ravinnon, levon ja liikunnan paletin pitäisi periaatteessa olla melko yksinkertainen, mutta niin vaan niiden kanssa täälläkin painitaan, aina vaan. 
Mutta silleen hyvällä tavalla, ei liian kireällä nutturalla.

Iloista viikonloppua! 

tiistai 15. maaliskuuta 2016

Hukassa maalaismaisemissa


Tämän päivän aamupäivästä muodostuikin aika erilainen, kuin olisin odottanut, nimittäin onnistuin eksyttämään itseni pahasti peltojen ja metsien keskelle lenkillä ollessani! Huolestutin tietysti myös läheiseni, sillä puhelimeni sammui huonoimmalla mahdollisella hetkellä, juuri ennen eksymistä. Olin sopinut tapaamisesta tiettyyn kellonaikaan, ja ystävä sitten ihmetteli meidän pihassa, että mitä ihmettä kun naista ei näy missään. Piti siis lähteä ihan pikkuriikkiselle lenkille lähimaastoon ennen tapaamista... 
Juoksin minkä jaksoin pitkin metsiä ja peltoja hädissäni, käännyin välillä takaisin, manasin siellä keskellä metsää ja puuskutin henkihieverissä. Tiesin, että kello oli jo liikaa, ja kohta huolestutaan. Järkevintä olisi tietysti ollut kääntyä kokonaan takaisin, mutta kun aika loppui kesken niin luulin löytäväni kotiin jatkamalla eteenpäin.. Huono idea. Ja sitten olinkin jo liian pitkällä hukassa.
Mieheni O:kin lähti kesken päivän töistä ajamaan kotiin päin huolissaan. 


Lopulta tulin viimeisen pellon poikki (kesälenkkareissa..) pienelle hiekkatielle, jossa näkyi elämää, mutta talot olivat aivan vieraan näköisiä, en ollut koskaan siellä käynyt. Soitin lähimmän talon ovikelloa, ja kiltti vanhempi mies sitten minut kuskasikin useamman kilometrin takaisin tutuille kotikulmille.
Huhhuh, että sellainen reissu, kyllä vaan hävetti surkea suuntavaisto!


Tästä kurjasta sähläämisestä huolimatta olen oikein onnellinen, että arki on ollut sopivan lempeää ja suhteellisen tasaista siihen, että kevätenergioista riittää paukkuja vielä liikuntainnostuksenkin toteuttamiseen. Lenkkeily on ollut mulle rakas harrastus ja puhelimen trackerista löytyykin lenkkejä paria sataa vajaa tuhannelle kilometrille. Siihen tuli kuitenkin pitkä tauko kaiken muun viedessä voimat ja nyt pitää taas alkaa juoksukuntoa kohottelemaan aika alhaalta. Yllätyin kuitenkin positiivisesti, ettei ihan pohjamudista sentään, sen verran on ehkä jeesannut esim. tallilla useampaan kertaan viikossa puuhastellut hommat ja ratsastus. Myöskään tammikuun lopulla sairastetusta keuhkokuumeesta ei suureksi onneksi ollut enää tuntemuksia, siitä toipumisessa kestikin pitkään.


Tavoitteena voisikin nyt olla saada se tuhat kilometriä täyteen tässä kevään korvilla! 
Ja kaikesta paniikista huolimatta en voinut olla kiinnittämättä huomiota siihen, miten tajuttoman kaunis se maalaismaisema oli, oi että sentään. Kyllä on ilo siellä painella kunhan koordinaatit saan haltuun ja reitit tutummiksi.

Ihanan hiljaista, ei autoja missään, vain lintujen sirkutusta ja lenkkarin rapina hiekalla.
Joutsenia kaakattaen pään yli lentämässä, ja oikein loistaen aamupäivän auringossa.
Kapeita hiekkateitä, vanhoja kauniita maalaistaloja siellä täällä, hevostarhoja.
Vehreitä satumetsiä, auringonsäteet puiden rungoilla ja sammalpeitoissa.

Lenkkijalkaa vipattaa, kaikesta huolimatta!

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Tästä päivästä

Tänään ilahdutti...


Aamuauringon kirkkaus puiden välissä, ihana herättely uuteen päivään.


Kinuskikissan herkkureseptillä tehdyt kaura-porkkanasämpylät ja kanakeitto tuhdilla satsilla Koskenlaskijaa, nam.


Meidän pienet, yhdessä vietetty aika. 6-v tirpiäinen oppi lukemaan ♥


Yksityiskohdat.
Mulla on fiksaatio vanhoihin rakennuksiin, ja tuo punainen torppa on niin mun lempparinäkymiä täällä.


Pehmeä valo huoneissa.


Joka päivä erilainen ja kaunis luonto, kevään merkit...

.....Ja monta muuta pientä ja isompaa juttua, niitä tallettelen sydämeen. 

Mukavaa uutta viikkoa!