torstai 9. maaliskuuta 2017

Ihana arki


Eilen tuiskusi lunta oikein huolella, valaisten kodin ja näyttäen vaan niin kauniille. Tänään on tyyntä ja hiljaista.
Kotipäivä villasukat jalassa ja teemuki kourassa, niinkuin niin monena päivänä tätäkin ennen. 
Vaikka pää on väsymyksestä pökkyrässä niin silti tunnen, että viime päivien suuri unimäärä alkaa vaikuttaa pikkuhiljaa ja korjata kehoa, olen nukkunut öiden lisäksi aamupäivätkin.
Tosiaankaan en valmis ole lähtemään puusavottaa riuhtomaan pihalle, mutta ilahduttaa todella kovin valo tunnelin päässä, vointi alkaa olla vähän parempaan päin. Viimeksi on tältä tuntunut joulukuun alussa. 

Pääsin jo viemään tytöt jumppaan ja käymään kaupassa sillä välin. Miten voikaan olla onnellinen, että pääsee tavalliseen ruokakauppaan, valitsemaan itse mieleisiään juttuja. Ettei kaikki kodin ulkopuoliset hommat kaadu miehen niskaan. Että voisi tarttua imuriin ja moppiin. 

Eniten nautin näistä ihan tavallisista arkipäivistä.
Kun kaksi tupsupipoa tepastelee pihan poikki kotiin koulupäivän jälkeen, kissa loikkimassa niiden perässä. Kun kaikki värikkäät läksykirjat lojuu levällään ruokapöydällä pitkälle iltapäivään sulassa sovussa välipalaleipien ja smoothiemukien kanssa, välillä kolutaan jotain yläkerrassa omassa huoneessa.
Tykkään siitä rauhallisuudesta, mikä syntyy kun leikit on yläkerrassa ja alakerrassa hurisee korkeintaan kissa ja pesukone. Silti nautin nyt niin kovin siitäkin, kun täällä on elämää, vilskettä ja väriä, kipeänä lähinnä kun halusi maadoittua peiton alle yksinäisyyteen.  
Kun voi keittää vähän lisää teetä ja kuunnella tyttöjen höpötyksiä ja läksypuuhia, lämmitellä pönttöuunia ja puuhastella pikku juttuja.
Funtsailla tulevia remppahommia. Se päivä on koko ajan lähempänä, kun saa tarttua sutiin, jess.

Kivaa loppuviikkoa!

2 kommenttia:

  1. On ihanan positiivinen kirjoitus... ja taasen niin kauniita kuvia :)
    Tuo lause hymyilytti: "alakerrassa hurisee korkeintaan kissa ja pesukone" :D
    Ja tuo mitä kirjoitit imuroinnista ja moppaamisesta, oli hyvä muistutus siitä, että kaikki asiat eivät olekaan aina niin itsestäänselvyyksiä. Itse en hirveesti tykkää imuroinnista (onneksi isäntä tekee sitä melkein viikottain), mutta sitten kun tulisi joku asia, kuten sulla sairastuminen, niin osais varmaan itsekin arvostaa jopa sitä imuroimista + muita kotitöitä kun niitä pystyy ja jaksaa taas tehdä. Kiitos muistutuksesta.
    Mukavia aurinkoisia kevättalven päiviä teille! <3 :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sun viestistä! ♥
      Ihana jos meininki vaikutti edes jotenkin positiiviselle, ettei tuu vaan valitettua koko aika. Aika jännä, mutta tänään mietin, miten jopa oon hieman kiitollinen siitä, että sairastuin noin pahasti, koska se ihan oikeesti opetti rauhottumaan, laskemaan stressikäyrää ja myös opettelemaan "autettavana" olemista. Niin, ettei aina tartte pärjätä ja selvitä yksin.
      Kyllä arvostaa niitä ihan tavallisia pieniä asioita nyt erilailla... Että pääsee ulos haukkaamaan raitista ilmaa, kauppareissulle.. Vaikka ne kyllä vielä ottaa yllättävän koville, varsinkin jos meinaa koko viikon sapuskat kuskata kotiin. Mutta pikkuhiljaa. Kärsivällisyyden opettelua tää kai kans on.
      Aurinkoista viikonloppua! ♥

      Poista

Lämmin kiitos viestistäsi ♥