keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Vähän vielä...


...Mökkifiiliksiä! Ennen taas seuraavia kesäjuttuja..


Niin kuin isä, niin on myös tytöt -kalastetaan vaikka kaatosateessa. 
Parasta tuolla musta on hiljaisuus.
Vaikka maalla mekin asutaan, niin täällä kulkee vieressä iso tie, ja autojen äänet on aina läsnä.
Välillä kaipaan ihan pelkkää luonnon kuulemista. Tuulen havinaa puissa, lintujen ääniä, tyyntä hiljaisuutta. Onneksi metsä on aina lähellä.
Introvertti ei siis saa tarpeekseen maaseudun rauhasta edes ympärivuotisesti siellä olemalla.
Kiitollinen siitä, että voi välillä lähteä luonnon keskelle olemaan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lämmin kiitos viestistäsi ♥
(Yli 7 pv vanhoissa teksteissä on käytössä kommenttienvalvonta, jotta huomaan varmasti jokaisen viestin.)