sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Syysiltana


Syysiltana hiihdän villasukissa ja keitän teetä suureen punaiseen mukiin.
Nautin kotoisasta, rempallaan olevasta kodistani, missä ympärillä kaikki on rakasta, ihmiset varsinkin.
Syysiltana lötköän sohvannurkassa jalkalampun alla kirjaan uppoutuneena, ja rauhoittuminen on taas hetken helpompaa. 
Kissanpentu lämmittää sylissä unilleen käpertyneenä.
Syysiltana ihailen tummuvia, avoimia ikkunoita, tunnelmavaloja, valonlähteitä, vähän kynttilöitäkin välillä, vaikka vipeltäjien kanssa saakin varoa.
Kuuntelen sateen ropinaa.

Syysiltaisin alan toisinaan haaveilemaan pikku sisusteluista. Lyhdystä, lampaantaljasta, viltistä tai valosarjasta ikkunassa. 
Jos saisi pikkuhiljaa tehtyä kodista vielä vähän pehmoisemman, kotoisamman pesäkolon, mihin mielellään käpertyisi talvi-illoiksikin.

Syysiltana kaikki pakolliset hommat on tehty, voi keskittyä olemaan siinä paikassa ja hetkessä, ihan rauhassa. Mieli saa levätä, kaikki saa levätä.

Syysillat on mun rakkaus.

4 kommenttia:

  1. Anonyymi10/15/2017

    Voi mikä tunnelma teillä siellä maalla on.. voi tänne kotisohvalle asti tuntea teidän kodin lämmön.. ihanaa loppu syksyä teille!!!
    Nimm.Elina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Elina!
      Voi, miten nyt vasta huomasin lähettämäsi ihanan viestin, kiitos! ♥
      Tunnelmallista syksyn jatkoa myös sinne :)

      Poista

Lämmin kiitos viestistäsi ♥