sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Hyvinvointia palauttelemassa


Olipa se hurja marraskuu. 
Juhlia, lapsia, tapahtumia, mietittävää, järjesteltävää. Kaikkea tosi kivaakin kyllä.
Tuota yhtä aiempaa nollausmetsäreissua lukuunottamatta itsestä huolehtiminen jäi kuitenkin ihan hunningolle kaikessa tohinassa.
Ehkä siinä sortuu jonkinlaiseen vauhtisokeuteen, sen lisäksi, että joskus hommat vaan pakkaantuvat samaan aikakauteen. 
Sitä meinaa, että kun hyvinvoinnin on jossain kohtaa saavuttanut, että siellä se hyvä olo, rauha ja tyyneys kyllä seilaa mukana. 
Unohtuu pitää itsestä huolta, ennenkuin jonkinlainen muistutus tulee asiasta tavalla tai toisella. 
Itsellä päänsärky on vaivannut pitkin kuuta, muistutellen, että jotain tarttis tehä. 
Mutta miten sitä kuunteleekin vasta, kun se on tainnuttavaa laatua niin, ettei ole muuta vaihtoehtoa, kuin hautautua peiton alle ja sulkea särkevät silmät.


Miten sitä sortuu kerta toisensa jälkeen yliarvioimaan omat voimansa ja aliarvioimaan itsestä huoltapitämisen suuret hyödyt. 
Suorittaja omassa mielessä pääsee todella helposti niskan päälle, vaikka sen kanssa olisikin tehnyt töitä pitkään. Tarvitaan aktiivista torjuntatyötä, huomioimista ja nollausaikaa.
Tarvitaan viisautta pitää huolta itsestään, ennenkuin seuraava sairastaminen kaataa petiin, tai seuraukset ovat vielä vakavammat. 

Eilen istuin alas kelaamaan edellisten viikkojen tapahtumia, kun ihmettelin, että mitä kummaa se keho taas sekoilee. Ja tajusin, että nyt tarvitaan tosi pikaista nollausta ja suunnanmuutosta. 
Eilen se oli hidas lenkki lähimetsässä, tyyntä musaa korvissa. Kamera kaulassa, minkä kanssa on helppo keskittyä kerrallaan yhteen asiaan, rauhoittua.
Ilta perheen kesken kotona. Hi-das-ta-mis-ta.
Tänään toinen rauhallinen lenkki metsään perheen kesken, tuliaisina pussillinen terhakoita suppilovahveroita. 
Metsä tekee niin uskomattoman hyvää.


Nyt onneksi sovitut puuhat on täytetty ja loppuvuosi näyttää todella ihanan tyhjälle. 
Nyt on taas aikaa pitää huolta niistä tärkeimmistä jutuista. Aikaa tehdä taas viisaampia suunnitelmia.
Onneksi nykyään taitaa herätä näiden asioiden äärelle vähän nopeammin kuitenkin, tekemään korjausliikkeen kalenterin kanssa ja vähentämään päänsisäistäkin kohinaa. 
Se voisi rauhoittua esimerkiksi kirjoittamalla, rauhallisella venyttelyllä, nukkumalla, saunomalla, lukemalla, musiikilla, valokuvaamalla, illallisella, leffalla, kävelyllä, käsitöillä, piirtämällä, takkatulen äärellä, ystävän kanssa jutellen, luonnosta nauttien... Keinoja on varmasti lukuisia. 

Miten sinä pidät huolta hyvinvoinnistasi ja nollaat mieltä? 

Lempeyttä tuleviin päiviin 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lämmin kiitos viestistäsi ♥