lauantai 10. helmikuuta 2018

Tämä hetki


Rauhallinen loppuilta, kun tytöt nukkuu ja kissat vain vipeltää touhujaan hiljaisessa talossa. 
Käväistiin tänään pikkumimmien kanssa pääkaupunkiseudulla ystäviä tapaamassa, äsken ajelin hiljaista motaria kotiin. O poloinen piteli taloa pystyssä kotimiehenä influenssaa potien. Huh, jännityksellä odotan, iskeekö meihin muihin tuo kammottava tauti. 

Äsken heittelin rivakasti romppeet paikalleen alakerrassa ja nyt huomasin, miten ihana on olla hetki just tässä. Villasukkaiset jalat sohvapöydällä lojuen, hiljaisuutta kuunnellen, ja kun yhtään mikään ei paina mielessä. Viikkosiivous on tehty hissunkissun pitkin viikkoa ja nyt on suurinpiirtein puhdasta. Mulla on tulppaaneja pöydällä ja vielä viikonlopun rippeet jäljellä. Oikeesti älyttömän hyvin. 

Yritän muistaa pysähtyä nauttimaan näistä tavallisista, pienistä ja ohikiitävistä hyvistä hetkistä. 
Miten paljon hyvää mieltä saa, kun muistaa olla ja hengittää sitä hetkeä. 
Mieli kun niin helposti lähtisi vaeltelemaan eteen, taakse ja muualle pois. 
Mutta mä haluan olla tämän hetken mielessänikin tässä paikalla. 
Pönttöuunien lämmittämässä kodissa, pehmoinen utelias kissanpentu kurkkimassa mun puuhia, uninen rauha. 

2 kommenttia:

  1. Anonyymi2/11/2018

    Ja niin ihania kuvia taas :)

    Sinunlainen ihminen olisi varmasti ihana ystävä. Samanlaiselta kuulostava arvomaailma sinulla <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei!
      Olipa häkellyttävän kaunis kommentti -menin ihan sanattomaksi.
      Kiitos kovin paljon päivänpiristyksestä ♥

      Poista

Lämmin kiitos viestistäsi ♥